Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Pehmeä lasku toi meidät kesäkuun lopulla Helsinki-Vantaan lentokentälle Suomen helteiseen suveen. Turku on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Siirtolaisuusinstituutti yhteistyökumppaneineen järjesti nelipäiväiset juhlallisuudet Turun kaupunkiin. Heinäkuun alussa järjestetyillä juhlilla oli “Suomi sydämessä” – teeman mukaan aito juhlatunnelma, jossa tavattiin tuttuja aina Floridaa myöten.

Siirtolaisuusinstituutissa oli lämmin vastaanotto Heini Hartikaisen johdolla, jossa laitosta johtava Ismo Söderling tervehti meitä kiireidensä keskellä. Esillä oli paljon ulkosuomalaisten taidetta eri saleissa, mm. Ruotsin suomalainen Pirjo Backman-Piroth esitteli töitään, ja Suomi Art yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Honkanen kertoi Ruotsissa asuvan puoli miljoonaa suomalaista. Samoin taiteilija Rea Nurmi oli tuonut töitään New Yorkista.

Ulkosuomalainen kansantanssikulttuuri oli vahvasti mukana juhlilla,  jossa tuohivirsut vilisivät. Tanhuryhmiä oli tullut monesta maasta. Penedon kansantanssin Ystävät Rio de Janeirosta Brasiliasta valloitti yleisön iloisilla, keveillä tanhuillaan. He ovat 1920-luvun suomalaisten siirtolaisten jälkeläisiä ja pitävät vieläkin yllä Suomen kulttuuria. Ruotsista oli tullut Kantelemarjatat-ryhmä, jonka viisi soittajaa aloitti ohjelmansa ruotsinkielisellä Satumaa-tangolla. Ruotsista oli myös tullut Kasareikka – tanhuryhmä sekä Tukholman Kalevalaiset. Suuri Petroskoin Inkerin kuoro Venäjältä aloitti liikuttavalla “ Karjalan kunnailla” – laulullaan, joka toi vedet monen kuulijan silmiin. Metsäkukat ja Tedremari – tanhuryhmät Virosta olivat kaunista nähtävää ja eteviä tanssijoita.

Avajaisjuhlissa puhui presidentti Tarja Halonen

Seuraavana päivänä oli virallinen avajaistilaisuus Turun tuomiokirkon edustalla, jossa presidentti Tarja Halonen puhui. Presidentti korosti mm. kuinka tärkeitä Suomikoulut Yhdysvalloissa ja muualla ulkomailla ovat. Hän sanoi, että koulut saavat työhönsä vaatimatonta tukea Suomesta. Syyt maasta muuttoon 150 vuotta sitten hänen mielestään olivat mm. paremman elämän hakeminen sekä  hyvän elintason turvaaminen.  Noin miljoona siirtolaista on aikoinaan muuttanut ulkomaille. Presidentti lopetti puheensa huomioiden kuinka meillä kaikilla on Suomi sydämessä ja meille on yhteistä isänmaan rakkaus.

Komea eri kansallisuuksista muodostunut juhlakulkue marssi kaupungilta juhlapaikalle Turun Vapaapalokunnan puhallinsoittokunnan marssin tahdisssa. Turun Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling tervehti yleisöä sanoen muumoassa, että nyt lapset mukaanlukien ulkomailla on n. 2 miljoonaa Suomen sukuista siirtolaista.

Monet esiintyjät rikastuttivat avajaisseremoniaa. Tapahtumalle oli tehty oma sävellyskin, jonka Espanjassa asuva Marja Liisa Kuosmanen niin kauniisti tulkitsi: “On Suomi sydämessä silloinkin kun vieras soi kansanlaulu.”

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi, että olemme sopivalla paikalla juhlimassa, koska Turku on Suomen vanhin kaupunki ja “olemme nyt sen kulttuurin juurella”. Kirkko yhdistää meitä yli kaikkien rajojen, ja auttaa kansalaisiaan noin 40:ssä eri maassa, sanoi arkkipiispa.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell tervehti sanoen olevansa iloinen Euroopan kulttuuripääkaupungin nimestä. Värikkäät kansantanssit olivat jälleen esillä, ja Penedosta Brasiliasta tullut ryhmä oli yleisön suosiossa, jossa tanssii  Suomen sukuinen Inga Hohenthal, joka kokee harrastuksensa  hyvin tärkeäksi.

Suomi seuran tervehdyksen toi sen puheenjohtaja Ville Itälä ja päätössanat toi Siirtolaisuusinstituutin valtuuskunnan puheenjohtaja Keijo Virtanen kiittäen järjetäjiä hyvin tehdystä työstä. Taiteilija Rea Nurmi Connecticutin osavaltiosta toi Yhdysvaltain ja kaikkien lumilintujen tervehdyksen. Maamme-laulu soi vahvana tapahtuman lopuksi, ja eri puolilta maailmaa tulleilla oli tilaisuus vahvistaa yhteyksiä keskenään.  Lukuisia luentoja ja näyttelyjä oli kaupungin monissa pisteissä, ja pesisturnauksia pelattiin Kupittaan pesäpallostadionilla. Monien kansallisuuksien seminaareja ja tiedotustilaisuuksia oli tarjolla runsaasti. Tanssiaisia tahditti Turun VPK:n puhallinorkesteri ja yhdysvaltalainen Reine Rimon ja her Hot Papas. Filmifestivaaleilla nähtiin mittava läpileikkaus suomalaisista dokumenttielokuvista.

Juhlajumalanpalvelus Turun Tuomio-kirkossa

Turun tuomiokirkon kellot kutsuivat jumalanpalvelukseen sunnuntaina heinäkuun 3. päivä, jossa arkkipiispa Kari Mäkinen puhui Luukkaan evankeliumin 19. luvun johdolla. Lopuksi nautittiin Herran ehtoollinen. Tämä kivikirkko on 700 vuoden ikäinen ja vihittiin tuomiokirkoksi vuonna 1300. Kirkon tornin huippua on uusittu moneen kertaan lukuisten tulipalojen vuoksi. Vuonna 1980 kirkkoon saatiin 81-ääniset urut. Nykyinen kirkon korkeus on 101 metriä meren pinnasta. Se on koko kaupungin laajalti näkyvä tunnusmerkki.

Amerikan itsenäisyyspäivää huomioitiin

Viimeisenä juhlapäivänä, joka oli myös Amerikan 235. itsenäisyyspäivä, oli Siirtolaisuusinstituutin pihapuistossa juhlatilaisuus, jossa paljastettiin siirtolaisuusmuistomerkki maasta muuttaneiden ja maahanmuuttajien kunniaksi. Muistomerkki kuvaa siirtolaisten historiaa monin tavoin. Instituutin johtaja Ismo Söderling tervehti paikalla ollutta yleisöä. Turun VPK:n soittokunta soitti sopivasti valitun “Sininen ja valkoinen”-sävellyksen. Toholammin kunta lahjoitti patsaat Turkuun, koska eniten siirtolaisia on aikoinaan lähtenyt juuri Toholammelta väkilukuun nähden. Kunnan edustaja piti virallisen patsaiden vihkimispuheen sanoen, että muistomerkki on siirtolaisille, jotka eivät koskaan unohtaneet kotimaataan. Toholammen väkiluku on nykyään vain 3.500 henkeä.

Siirtolaisuusinstituutin hallituksen jäsen Auvo Kostiainen otti virallisesti vastaan patasalahjan muistuttaen vielä siirtolaisuuden suuntutumisesta molempiin suuntiin. Professori emeritus Arnold Alanen tervehti Yhdysvaltojen puolesta.

Loppumarssi Muistoja Pohjolasta kajahti komeasti Turun kaupungin kesäillassa, ja juhla jatkui Amerikan itsenäisyysjuhlan merkeissä. Kansallislaulun jälkeen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck tervehti yleisöä aiheenaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ja maastamuutto Yhdysvaltoihin, ja Masa Yardsin entinen toiminnanjohtaja Martin Saarikangas onnitteli Amerikan suomalaisia itsenäisyyspäivän johdosta.

Päätösjuhla pidettiin 4. heinäkuuta Turun VPK:n talon juhlasalissa, jossa jaettiin muummoassa urheilukilpailuiden palkinnot, esiintyjien diplomit ja julkistettiin John Mortonin tunnuspalkinnon saaja.

Teksti: Anja Laurila

Kuvat: Mauno Laurila