Suomi Talo
All County Funeral Home and Crematory
KK Car

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

huhti 28, 2011

Suomalaisilla pitkä ja värikäs historia Harlemissa


Tuore historiakirja kertoo suomalaissiirtolaisyhteisön elämästä Harlemissa.

Monelle amerikansuomalaisellekin lienee yllättävää, että suomalaissiirtolaisilla on peräti 300-vuotiset perinteet Harlemin kaupunginosassa New Yorkissa. Vuosien 1650-1955 väliin sijoittunut suomalaisaika New Yorkin yhdessä tunnetuimmista kaupunginosista on nyt kirjan kansien välissä, sanoin ja kuvin.

- Kolmisen vuotta sitten aloitettu työ saatiin vihdoin päätökseen. Ja viimeisellä hetkellä, sillä nyt Harlemissa ei asu enää yhtään suomalaissiirtolaista. Monista haastatelluistakin on aika jo jättänyt, sanovat “Memories of Finnish Harlem 1888-1955” -kirjan toimittajat Anja ja Mauno Laurila.

Fifth Avenue Hall oli upea rakennus vuonna 1917. Nykyisin rakennus on muutettu luksus-kerrostaloasunnoiksi.

Suomalaisten taru uudella mantereella alkaa 1640-luvulla, kun ensimmäiset siirtolaiset muuttivat Ruotsin metsämailta Delawaren laaksoon. Osa suomalaista siirtyi pohjoisemmaksi New Yorkin kasvukeskukseen. Vanhoista väestörekistereistä selviää, että suomalaisilla on ollut Harlemin alueella mm. tiilitehdas ja karjatiloja. Suomalaisten suurin muuttoaalto suurkaupunkiin tapahtui 1920-luvun suuren rakennusbuumin aikana, jolloin alueelta löytyi erilaista työtä yllinkyllin. Suomalaiset miehet ahkeroivat lähinnä rakennustöissä, naiset puolestaan piikoivat varakkaissa newyorkilaisperheissä.

Asuinpaikaksi suomalaiset valitsivat tuolloin täysyin valkoisen väen asuttaman itäisen Harlemin, jossa asui parhaimmillaan useita tuhansia suomalaisia. Yhdistystoiminta siirtolaisten keskuudessa oli vireätä. Perustettiin erilaisia kulttuuri-, urheilu- ja harrastusseuroja. Poliittinen toiminta oli myös voimakasta, etenkin sosialistien keskuudessa. Vuonna 1911 kaksi eri suunnan vasemmistolaista yhdistystä päättivät pistää hynttyyt yhteen ja syntyi 140-jäseninen “The New York United Socialistic Party”.

Toiminta omissa tiloissa oli kynnyskysymys monelle Harlemin suomalaisyhdistykselle ja -seuralle. Sosialistiseura toteutti unelmansa rakennuttamalla 1924 valmistuneen mahtavan “Työväen Temppelin” (Labor Temple) 325 000 dollarin budjetilla. Modernin viisikerroksien talon alakerrassa sijaitsivat saunat uima-altaineen, ylemmissä kerroksissa sijaitseivat ravintolat, juhla- ja kokoustilat auditorioineen ja talon katolla oli terassiravintola. Unelmatalo ei kuitenkaan ollut taloudellisesti kannattava sijoitus, ja “Temppeli” ajautui pankin haltuun vuonna 1944. Sijoittajat hävisivät rahansa.

Toinen, läheisyydessä sijainnut suomalaiskekeskus Fifth Avenue Hall (127th Street) menestyi paremmin. Kirjassa talossa usein vieraillut Helvi Impola kertoo näin:

- Fith Avenue Hall oli vaikuttavan näköinen kivirakennus. Alakerrassa oli upea biljardihuone, jossa miehet pelasivat vaimojen sosiaaliseeratessa yläkerrassa. Ykköskerroksessa oli myös vastaanottohalli, lipputoimisto ja pienempi juhlasali (“Vesan sali”), jossa tostaisin ja sunnuntaisin pidettiin iltatanssit. Toisessa kerroksessa sijaitsi cafeteria-tyyppinen ravintola ja kolmannen kerroksen juhlasalissa esitettiin näytelmiä. Meidän sukupolvemme lienee viimeinen talon käyttäjä, toisen maailmansodan aikaan ja pian sen jälkeen, usein talossa käynyt Helvi Impola kirjoittaa. – “Haali” oli kaiken kaikkiaan ihana paikka, jossa monet suomalaiset tapasivat tulevan aviopuolisonsa!

Harlemissa tapasivat toisensa myös Mauno ja Anja Laurila.

- Mistäpäin tyttö on kotoisin, kysyi Mauno Laurila Anjalta vuonna 1956 Harlemin yössä. Nyt pariskunta asuu talvet Floridassa ja kesät Connecticutissa.

- Vuonna 1956 tapasin  ystävämme syntymäpäivillä tytön ja kysäisin, että mistäs neiti on oikein kotoisin, Mauno kertoo.

- No Lahdesta, Anja vastasi. Siitä alkoi pariskunnan yhteinen taival, jota nykyisin astellaan talvisin Etelä-Floridan lämmössä ja kesäisin mökillä Cennecticutin kauniissa lehtimaisemissa.

Vuosina 1950-1954 Harmelissa asunut Mauno Laurila itse muistaa hyvin suomalaissiirtolaisten viimeiset ajat kaupunginosassa. – Vielä 1950-luvun alussa suomalaisia asui Harlemissa parisentuhatta. Fifth Aveunen “haali” veti tansseihin 800 suomalaista ja toiminta oli alueella vireätä. hän muistelee. Suomalaisten määrä alkoi kuitenkin laskea “haalin” myynnin myötä 1955. Suomalaisten uudeksi osoitteeksi tuli Brooklyn, jonka “Finntowniin” rakennetut  co-operative-kerrostalot houkuttelivat edullisine asuntoineen. Finntownista tuli sittemmin New Yorkin suurin suomalaisalue.

Rockefellerin piikana oli hyvä olla

Kuten niin monet suomalaistytöt, myös Anja Laurila värvättiin palveluväkeen. Hänen työ- ja kotiosoitteensa ei kuitenkaan ollut mikä tahansa vaan 71st Avenue, jossa asui muuan John D. Rockfeller Jr., legendaarisen Standard Oilin perustajana John Rockefeller ainoa poika. Rockefeller Jr. oli tuolloin yksi Yhdysvaltain ja maailman rikkaimmista miehistä .

- Se oli mielenkiintoinen ja mahtava kokemus! Kahden hengen perhettä palvelleseeseen työntekijäkuntaan kuului 15 henkeä. Meillä itsellämmekin oli palvelija, joka siivosi omat huoneemme, Anja muistelee.

- Kesät vietimme Mainen huvilassa, jossa oli 99 huonetta. Ensi kerran sinne mennessä eksyin talossa ja erehdyin herraväen puolelle. Minut ohjattiin ystävällisesti takaisin omaan kortteeriini. Rockefellerit oli ystävällisiä, kohteliaita ja hienotunteisia työnantajia, jotka tervehtivät iloisesti aina kaikkia työntekijöitään.

Mauno Laurilan vuosikymmeniä kestänyt työ legendaarisen, Broolynissä sijainneen Imatra- haalin ja – säätiön hyväksi saa nyt kirjan myötä arvoisensa päätöksen.

- Tämä kirja kustannetaan viime syksynä lopetetun Imatra Säätiön viimeisillä varoilla, Mauno Laurila toteaa. Parempaa kohdetta säätiön ylijäämävaroille ei olisi voinut löytyä. Kirjaa on saatavissa eri amerikansuomalaisten yhdistysten, lehtien sekä Amazon.com:in välityksellä.”Memories of Finnish Harlem 1888-1955″. Kirja on 48-sivuinen ja se sisältää paitsi alueen suomalaishistorian, asukkaiden – jo edesmenneidenkin – haastatteluita sekä historiallisesti arvokkaita kuvia, joita ovat antaneet käyttöön tekijöiden lisäksi Vesa Oja ja Raivaaja-sanomalehti.

Lake Worth, Florida

Amerikan Uutiset

Mikko Koskinen

 

Kuvat: Mikko Koskinen, Vesa Oja ja Raivaaja- lehti