Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Toisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton tilalle perustettu Yhdistyneet Kansakunnat (YK) luotiin tasapainoittamaan ja järjestämään sodanjälkeistä maailmaa. Kuten maailmanhistoriassa aina, järjestelyt tehtiin voittajien ehdoilla. Siksi Suomenkin, joka taisteli Neuvostoliittoa vastaan hävinneen Saksan rinnalla, oli aluksi vaikeata päästä YK:n jäseneksi. Seitsemän vuoden odotuksen jälkeen, vuonna 1955, Suomi vihdoin hyväksyttiin YK: n jäseneksi.

- Tänä päivänä Suomi osallistuu 193 maata käsittävän järjestön toimintaan aktiivisti, sanoo Suomen Pysyvän YK-edustuston johtaja, suurlähettiläs Jarmo Viinanen. Hän vieraili puolisoineen Etelä-Floridan suomalaisalueella joulukuussa.

Suurlähettiläs Jarmo Viinanen on toiminut runsaat neljä vuotta New Yorkissa sijaitsevan pysyvän YK-edustuston päällikkönä.

-Jo alkuvuosina jäsenmaat havaitsivat, että asioiden hoitaminen YK:ssa oli tehokkaampaa ja helpompaa kun edustajat olivat paikanpäällä jatkuvasti. Näin syntyivät pysyvät YK-edustustot. Tänä päivänä käsiteltävien asioiden kirjo lähes 200 maan järjestössä on niin valtava, että niiden hoito vaatii jatkuvan läsnäolon, Jarmo Viinanen sanoo.

Suomen suuresta panoksesta YK:n toimintaan kertoo jo edustuston suuri työntekijämäärä 26, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista edustustoista maailmalla.

- Myös diplomaattien määrä edustustossamme on merkittävä (14), sillä konferenssidiplomatia vaatii paljon työvoimaa, Viinanen sanoo. YK-edustuston työ poikkeaa muista Suomen lähetystöistä siinä, että siinä kun kun nämä käyvät neuvotteluita bilateraalitasolla (kahdenkeskisiä), YK:ssa neuvotellaan monikantaperiaatteella. Myös käsiteltävien aiheiden määrä on YK:ssa valtava.

Suomella on vakaa profiili YK:ssa: Suomi on melkein 60-vuotisen jäsenyytensä aikana ollut kokoaan merkittävämpi vaikuttaja maailmanjärjestössä. Suomi on profiloitunut aktiivisena, monipuolisena ja luotettavana toimijana. Rauhanvälitys, rauhanturvaaminen, naisten asema konflikteissa ja oikeusvaltiokysymykset ovat tällä hetkellä Suomen tärkeimpiä painopisteitä YK-työssä.

- Meidän tehtävämme ja työn laatu määrittäytyvät sen mukaan, mitä asioita kulloinkin YK:lla on käsiteltävänään, Viinanen toteaa.  Muut edustustot voivat puolestaan valita toimintansa painopistealueet.
YK:n toiminta jakaantuu tänä päivänä kolmeen pääsektoriin: rauha- ja turvallisuuskysymyksiin, kehitykseen eri puolilla maapalloa sekä ihmisoikeuskysymyksiin.  

- Rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ratkotaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Suomi ei ole turvaneuvoston jäsen, mutta seuraamme tarkoin asioiden käsittelyä siellä. Kehityskysymyksissä työmme on normatiivista ja seuraamme minkälaisiin asioihin on kulloinkin kiinnitettävä huomiota. YK on kehityksen sektorilla merkittävä toimija, suurlähettiläs toteaa.

YK:n avustusjärjestö UNICEF:in toiminnassa Suomi on tänä vuonna merkittävässä asemassa, sillä Jarmo Viinanen toimii ensimmäisenä suomalaisena UNICEF:n johtokunnan puheenjohtajana.

- On hienoa että sotien jälkeen UNICEF:n talousapua saanut Suomi voi nyt olla auttajana ja avuntuojana eri puolilla maailmaa, suurlähettiläs Viinanen toteaa. Hän antaa kuitenkin ymmärtää, ettei Suomi voi määräänsä enempää olla vaikuttamassa maailmanjärjestön asioihin.

- On hyväksyttävä että me suomalaiset voimme olla vain suomalaisia, ja että jäsenvaltiot eivät aina löydä yhteisymmärrystä eri asioissa.

- Esimerkiksi täällä Yhdysvalloissa kuulee kritiikkiä, että Yhdysvaltojen toiminta YK:ssa maksaa maalle liikaa. Kun YK:n budjetti on alle kolme miljardia dollaria, on USA:n 22% osuus siitä pieni summa maan muiden menojen rinnalla, Jarmo Viinanen toteaa.  
Suomen suurlähetystössä Washingtonissa 1994-1997 palvelleelle Jarmo Viinaselle amerikkalainen yhteiskunta on tuolta ajalta tuttu. Nykyinen kiivas työtahti YK-tehtävissä vie nyt kaiken ajan.

- Olisi mukavaa päästä tutustumaan paremmin New Yorkin elämään ja nähtävyyksiin sekä yleensä amerikkalaisten elämään. Mitä maan politiikkaan tulee, luulin että 1990-luvun työkomennukseni aikoihin Bill Clintonin ongelmat presidenttinä polarisoivat Yhdysvaltain sisäpoliikan lähes täysin. Luulin että yhteistyön tekeminen ei voisi tuilla tämän vaikeammaksi.

- Tänä päivänä on kuitenkin todettava, että olin väärässä. Yhteistyön tekeminen yli puoluerajan näyttää vieläkin vaikeammalta.

Lake Worth, Florida
Amerikan Uutiset
Mikko Koskinen