Suomi Talo
All County Funeral Home and Crematory
KK Car

Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

loka 22, 2014

Kolumni "Irjan ikkunasta": Rauhallisella rannalla


Lake Worthin rantalaituri on mitaltaan Floridan pisin.
Lake Worthin meren ranta on viikonloppuina täynnä ääntä ja ihmisten vilinää. Arkiaamuna se autio ja hiljainen. Vain meren laineiden kohina hiekkaa vastaan täyttää ilman.  Kävelen tuttua polkua ja katselen onko paikalla ketään toisia. Kaupat ovat vielä kiinni eikä virkavaltaa näy missään. Ihmisten touhua ja hälinää, siis niiden puuttumista, hämmästyy, ja mieleen tulee säveliä oopperasta ”Kuollut kaupunki” (The Dead Town).

Koiran kuljettajia sitävastoin on useita. Aidassa on tiedotus ”No animals allowed”, mutta omistajat eivat taida uskoa, etta heidän rakkaat  koiransa ovat eläimiä. Niitä kuljetetaan toki narun päässä, mutta kielletylla alueella. Kerran olin paikalla, kun eräs naisihminen nousi portaat ylos rantahiekalta kahden koiransa kanssa suoraan poliisin eteen. Siinä paikassa kirjoitettiin sakkolappu omistajalle. Hän mutisi ettei sitä kylläkään maksa, mutta poliisi vastasi että viisainta on maksaa. Sakko näet kasvaa korkoa ja lisää sakon määrää kunnes se on maksettu.  Lopuksi se voidaan pakkolunastaa ja sakon vastustaja saattaa joutua vankilaan.

              Tänä  aamuna vain yksi mies kiskoo vastahakoista koiraansa hiekalta nopeassa tahdissa. Kello alkaa lähetä yli kahdeksaa, jolloin alkaa ”virallinen” aika.  Polulla nuorehko nainen kantaa lemmikkiään sylissa.  Epäilemättä ovat olleet luvattomalla hiekka-alueella, mutta kerkiavat jalkakäytävälle eiäa poliiseja näy  vieläkään. Koiran taluttaja puristaa  näköjään paperipyyhkeitä toisessa kädessään valmiina korjaamaan ”vahingot” jos niitä sattuu. Koira tuntuu olevan hyvin treenattu tottelemaan. Jos se alkaa lähestyä nuuhkimaan toista koiraa tai kävelijää, omistaja vain nykäisee äkkiä narusta, ja koira tulee paikoilleen heti. En ole kuullut yhdenkään haukkuvan kuin kerran, kun viereisellä tiellä käveli vain koira.                  

            Rantakuvaan kuuluvat linnut. Siellä lentelevat mustat pikkulinnut nurmikoilla ja palmupuiden oksilla etsimässä aamiaista. Kävelijät ja hiekalla lounastavat turistit heittelevät niille mielellään leivän palasia, mutta virkavalta haluaa sen kieltää. ”Älkää syöttäkö lintuja”, kuuluu komento. Selitysta ei tule, mutta jos asiaa miettii, niin ehka linnuille itselleen on paras elintapa hakea luonnosta mita tarvitsevat. Niistä ei tule riippuvaisia ihmisista ja ihmisten eväistä. Lokit lentelevat laineiden päällä ja katselevat kai pieniä kaloja syötäväksi. Taivaan rannalla saattaa näkyä auran muotoinen lintuparvi ilmassa. Ne ovat pelikaaneja. Olen kuullut aikaisemmin asiantuntijoilta, että niiden kanssa ei parane yrittää tehdä tuttavuutta. Niilla on pitkät ja terävät nokat eivätkä ne ole ihmisystävällisiä.

             Kun auriko alkaa nousta kaukaa idästä, maisema muuttuu uskomattoman kauniiiksi. Juuri sellaisena sen näkee matkamainoksissa. Uimassa ei ole vielä kukaan, mutta hiekalla hissuttelee joku iakkäämpi mies. Olen nähnyt hänet ennenkin ja sanonut jopa ”hi” ohi kulkiessa. Pitempiin puheisiin en yleensa takerru enkä usko että aamukävelijat niistä valittavatkaan. Maisemaa ihaillessaan itse kukin kai miettii millainen päivä on edessä. Kesällä ennustetaan kuumaa lämpötilaa, ukkosta ja jopa kaatosateita. Floridassa varoitetaan salaman iskusta. Täällä niitä kuulemma sattuu enemmän kuin missään muualla koko maassa. Eli seuraava kävely rannalla tapahtuu vasta illalla auringon laskiessa, tai huomenna aamulla, jos sää sallii eikä muita esteitä esiinny.  

 

Irja Praba

Lake Worth, FL