Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Suomalainen kaaos jatkuu. Talouden rattaat heittävät häränpyllyä ja pakolaiset valtaavat maan. Jo ollaan aikoihin eletty. Pääministeri Sipilä on asetellut määräaikoja ammattiyhdistysjyrille. Vaikka ideointiaikaa on jatkettu, vastausten taso on pysynyt vakiona eli nollassa. Toisaalta täytyy ihailla ay-jäärien kovapäisyyttä. Käytännössä he eivät ole antaneet periksi senttiäkään hallituksen vaatimuksille. Vastailleet vain kivikasvoisesti, ettei Sipilän, Stubbin ja Soinin ideoihin voida suostua. Jos Akava tai STTK on yrittänyt sooloilla, on kylmä tuuli Hakaniemestä pyyhkinyt solistit ruotuun.

Tämän hetken suurin saavutus on 30 %:n leikkaus lomarahoihin ja that´s all. Sillä se valtakunta jaloilleen nostetaan. Ja saadaan vienti virtaamaan.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Eduskunnassa käännettiin pakkolakikeskustelussa uudet nuotit. Lauttasaaren kirkkoherran poika Paavo Arhinmäki (vas.) pisti puheensa lauluksi. Ja sai sen mitä halusikin eli tv-näkyvyyttä. Eduskuntaa on moitittu sen viihteellistymisestä ja nyt nähdyn perusteella voi sanoa, ettei aiheetta. Liekö kansanedustajien enemmistö siirtynyt jazzravintola Storyvillestä läheiseen karaokebaariin kohentamaan laulutaitojaan. Tämmöinen on meininki pääkaupunkiseudulla.

Mutta osataan sitä Oulussakin. Pakolaiset osoittivat mieltään oululaisista majoitusolosuhteista ja ennen kaikkea ruoan laadusta. Poliisiaseman edustalla tapahtunutta mielenilmausta vahti ”amerikkailaistyyliin” kaikki paikkakunnan kuusi poliisiautoa. Paikalle köpötellyt oululaisvanhus ihmetteli kuinka ”ronkeleita” pakolaiset oikein ovat, kun ei ruoka kelpaa. Samaa tavaraa on ollut tarjolla jo vuosia kaikille kotihoidossa oleville vanhuksille ja sen on ollut pakko kelvata. Mikä vika on jokapäiväisissä kumiperunoissa ja kastikkeessa, kummasteli kokemusta korostanut vanhus.

Lehtijuttujen mukaan jotkut pakolaiset ovat saaneet jo kerrostalotasoisen majoituksen kaikkine nykyajan hienouksineen. Mutta eihän sekään ole mennyt ihan putkeen. Kotimaassa on totuttu kaasulieteen, jossa päivällinen käristyy pikaisesti. Suomalaisessa asunnossa on keraaminen liesi, joka on hidas kuin marokkolainen muuli. Kiehumispistettä odotellessa liha alkaa liikkua kohti pakoreittiä. Ja sehän ei passaa.

Pakolaisvirta on Suomen suurin ongelma, sanoo pääministeri Juha Sipilä. Se ylittää kuulemma jo taloudenkin syöksykierteen. 35-vuotiaan irakilaisen kasvot ovat suurempi huoli kuin metusalemilta vaikuttavan Lauri Lylyn jylhä totisuus. Toisaalta Sipilää on uskominen. Pakolaisvirran mukana on todettu ihmiskauppaa, salakuljetusta ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Suojelu- ja keskusrikospoliisi on siirtänyt voimiaan Tornion raja-asemalle. Rajatarkastukset on aloitettu ja kemiläisten matkustelu Ikeaan lihapullien syöntiin on hidastunut ratkaisevasti. Jokainen auto pysäytetään ja matkustajat haastatellaan.

Mutta onhan siinä jotain muodikasta retroa. Ennen muinoin oli rajalla sama peli. Silloin ei etsitty laittomia maahantulijoita vaan keskityttiin margariinin ja sokerin tuontimäärien mittaamiseen, kytättiin autonrenkaita ja tupakkikartonkeja. Matka Haaparannalle oli suuri seikkailu.

Nyt rajan ylittämisessä on jälleen seikkailun makua. Olipa sitten Syyriasta, Somalaista, Irakista tai Kuivaniemeltä.

Suomi tuntuu suurelta seikkailulta.

Jorma Yypänaho

Oulu, Suomi