Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Reservin luutnantti Kari Kontuniemen syntyessä oli Suomi suurimmillaan. Jatkosodan runsaan viiden kuukauden mittainen hyökkäysvaihe oli päätöksessä ja suomalaisjoukot tavoittaneet ”Stalinin kanavan”, Vienanmeren ja Äänisen yhdistävän 227 kilometriä pitkän vesiväylän. Itsenäisyyspäivää 6. joulukuuta 1941 vietettiinkin rintamalla hartaissa tunnelmissa. Itä-Karjalan valtaus oli saatu päätökseen. Tampereella asuneessa Kontuniemen perheessä itsenäisyyspäivää vietettiin kaksinkertaisen ilon merkeissä, sillä Kari-nimen saanut poikavauva päästi ensimmäisen parkaisunsa.

-Ajat olivat silloin tosin ankeat. Puutetta perheessä oli paljon kun isänikin oli rintamalla, kertoo Suomen itsenäisyyspäivänä 75-vuotisjuhliaan Suomi Talolla viettänyt Kari Kontuniemi.

”Lumilintuna” Floridaan seitsemän talvea sitten lennähtänyt Kari Kontuniemi on toiminut viimeiset kaksi vuotta Suomi Talon hallituksessa ja talousvaliokunnan puheenjohtajana. Suomalaisen liike-elämässä useissa eri johtotehtävissä rutinoituneen diplomi-insinöörin aikana ”haalin” talous on saavuttanut ennenkokemattoman tuloskunnon.

-Suomi Talon vahva taloudellinen tilanne on täysin puheenjohtaja Sirpa Ahon ansiota. Hän on äärimmäisen tarkalla taloudenpidollaan saanut kustannukset mahdollisimman pieniksi, Kontuniemi väistää oman osuutensa yhdistyksen talouden taustalla. Hänen roolinsa ”haalin” taloushallinnossa tulee vuoden vaihteessa päätökseen jolloin hänen kaksivuotinen jäsenyytensä hallituksessa päättyy.

Vapaaehtoistyö yhä voimissaan Floridassa

Yli puoli vuosisataa yhdistyselämässä mukana olleella Kari Kontuniemelle on oiva perspektiivi vapaaehtoistyöhön.

-Suomeen verrattuna yhdistyselämä täällä Floridassa poikkeaa monessa suhteessa. Täällä tehdään valtavasti pyyteetöntä talkootyötä yhteisten asioiden edistämiseksi, isänmaallisuus on voimissaan ja suomalaiset suomalaisempia kuin kotimaassa konsanaan, Kontuniemi toteaa.

Floridansuomalaisen Suomi-hengestä parhaita esimerkkejä ovat alueella näkyvästi vietetyt Itsenäisyyspäivä-juhlat ja keväisin Talvisodan Päättymisen Muistojuhla. Hänen mielestään sellaista tilannetta kuin Floridan suomalaisten kesken nyt, saa hakea kotimaassa aina 1950- ja 1960-luvuilta. Silloin esimerkiksi urheiluseuroja johdettiin ja pyöritettiin pelkällä talkoohengellä.

Seitsemän vuotta Floridan talvivieraana on paljastanut Kari Kontuniemen myös siirtolaiselämän valo- ja varjopuolet.

-Suomessa esimerkiksi urheilutoimintaa on aina värittänyt myös politiikka ja poliittiset näkemykset. Täällä en sellaista ole havainnut eikä ideologisia eroja ole ollut mitä itse toimintaan tulee. Mutta ristiriidat eri ryhmittymien ja henkilöiden kesken tuntuvat rasittavan alueen suomalaisten yhteistyötä, Kari Kontuniemi analysoi.

Hänen mukaansa pitkään esillä ollut ajatus yhteisen Suomi-keskuksen rakentamimisesta on harkinnan arvoinen ajatus, mutta:

-Onko siihen yhteistä halua? Lepokodin tulevaisuus on amerikan suomalaisten käsissä. Siihen ei lumilintujen tule sekaantua. Kuka projektin toteuttaisi ja kenen kustannuksella. Ja sitten tulee viimeinen mutta hankalin kysymys, kuka hanketta alkaisi johtaa,

useiden suuryritysten yhdistämishankkeissa mukana ollut talousmies pohtii. Suomi Talon ja Kerhotalon yhteistyö on realistisempi vaihtoehto.

Kuuden SM-kullan puheenjohtaja

Urheiluseuratoiminta on sisältynyt Kari Kontuniemen elämään nuoresta lähtien. Perhe muutti Käpylään jatkosodan aikana ja Kari-poika oppi jalka- ja jääpallon taidot paikallisessa Käpylän Urheilu-Veikot-seurassa. Suomi-sarjatasolle yltänyt KUV vaihtui vuosien mittaan Suomen menestyneimmän jalkapalloseuran HJK:n väreihin, ei pelikentälle vaan seuran johtotehtäviin. Kari Kontuniemi toimi 17 vuotta (1983-2000) Helsingin Jalkapalloklubin hallituksen puheenjohtajana. Hänen aikanaan HJK voitti peräti kuusi Suomen mestaruutta. Vuonna 2006 kari Kontuniemi nimitettiin HJK:n kunniapuheenjohtajaksi.

-Tänä päivänä HJK:n palkkalistoilla lienee lähes sata työntekijää, mutta muistan hyvin ne ajat, jolloin seurasta sai palkkaa vain sen sihteeri, Kontuniemi hymähtää.

Kun katselee nyt 75 vuoden iän saavuttaneen talousvaikuttajan ja urheilujohtajan epävirallista ansioluetteloa, ei voi välttyä ajatukselta että miehen elämän johtotähtenä on ollut yhteistyö ja pyyteetön osallistuminen. Työelämän mittava ”resume” kertoo palveluksesta Suomen suurimpien yritysten johtoelimissä (Nokia, Hankkija, Aamulehti-yhtymä) mutta aikaa myös yhdistystoimintaan on jostain kummasta löytynyt.

Kari Kontuniemen aktiivisuus sosiaalisessa toiminnassa ovat tulleet esille myös Floridassa. Suomi Talon hallitusvakanssin lisäksi hän laulaa kakkostenoria Floridan Laulumiesten  kuorossa, sekä pelaa aktiivisti golffia ja tennistä muun kuntoilun lisäksi.

-Elämä täällä amerikansiirtolaisten parissa on erilaista kuin Suomessa, jossa näin aktiivinen sosiaalinen elämä on jäänyt jo unholaan, hän sanoo.

Uuden Suomen lopettaminen sattui eniten

Mittavan työuransa maanmittauksen diplomi-insinööri Kari Kontuniemi teki tietokoneiden maailmassa. Päättötyönsä Helsingin Teknisessä Korkeakoulussa hän teki tietokoneesta, joka oli alan ensimmäisiä kaupunkimittausen sovelluksissa (Helsingin kaupunki, Logatronic Wanderer). Ensimmäinen työpaikka Nokia Elektroniikan systeemisuunnittelijana oli luonnollinen valinta. Tietokonemaailma vei sittemmin käpyläläisen suuryritysten maailmaan. Kontuniemi työskenteli Hankkijan palveluksessa 17 vuotta, aluksi ATK-osaston ja sittemmin yritysjätin useiden yhtiöiden vetäjänä. Vuonna 1983 hänet kutsuttiin Hankkija-konsernin hallitukseen tietohallinto- ja logistiikkajohtajan vakanssille.

Suuryrityksen johtotason tehtävät jaettiin hallituksen jäsenille ja Kari Kontuniemen vastuulle sälytettiin Hankkijan omistavan Autonovo Oy:n hallituksen puheenjohtajan vakanssi. Samalla hän toimi myös vastuualueinaan olleiden Tietonovo Oy:n ja Suomen Varastopalvelu Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Työ automyynnin parissa jatkui Automaailma Oy:ssä, joka myi 14 automerkkiä eri puolilla Suomea. Kontuniemen vaikutuksesta autojen myynti organisoitiin modernilla tavalla Suomen ensimmäisen multidiileriverkoston avulla.

-Pettymyksiäkin yrityselämässä tuli. Yksi suurimmista oli kun Uusi Suomi-sanomalehti jouduttiin lopettamaan 1990- luvun alussa Suomen iskeneen laman vaikutuksesta, Kari Kontuniemi muistelee. Aamulehti-konsernin pääjohtaja Timo Laatunen oli ottanut aikaisemmin yhteyttä Kari Kontuniemeen ja pyytänyt häntä yhtiön palvelukseen. Diplomi-insinööri tarttui haasteeseen ja hänen työuransa jatkui Aamulehti-yhtymän varatoimitusjohtajana. Hänen tehtävänään oli tuolloin yhdistää Systek Oy:n ja Tietovoima Oy:n yhtiöt yhdeksi konserniksi.

- Näin sai alkunsa Aldata Oy (Aamulehti data), joka muodostui kahdeksasta osakayhtiöstä, Kontuniemi muistelee. Lama oli puristaa mehut myös Aldata Oy:stä, joka rankkojen saneerausten ansiosta säilyi hengissä laman kourista ja meni lopulta pörssiin vuonna 1996.

Ennen eläkkeelle siirtymistään ehti Kari Kontuniemi olla myös tietotekniikka-alan yrittäjänä poikansa Heikin kanssa. He myivät vuonna 1989 perustetun softayrityksen Open Solutions Oy:n yhdeksän vuotta myöhemmin.

-Jälkikäteen on todettava, että minun ”talvisotani” oli Aldatan saneeraus ja Uuden Suomen lopettaminen. Lehteä oli luettu perheessämme ainoana uutislehtenä ja sen menettäminen sattui, Kontuniemi muistelee. Uudelle vuosituhannelle tultaessa hänen mielenkiintonsa kohdistui sijoittamiseen ja toimintaan muutaman osakeyhtiön hallitusten puheenjohtajana. Nyt Kari Kontuniemi ja hänen Hilkka-vaimonsa kuuluvat täysiaikaisten ”lumilintujen” joukkoon. Kesäaika vietetään koti-Suomessa, talvet Floridassa hyvien ystävien ja monenlaisten aktiviteettien parissa.

Teksti ja kuva:

Mikko Koskinen

Lake Worth, Florida