Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

-Eivät suomalaiset muutu, asuivatpa he missäpäin maailmaa tahansa. Meidän kansanluonteemme ja kulttuurimme on ja pysyy. Esimerkiksi kieleemme kuuluvia sanontoja ja sanaparsia on mahdotonta kääntää englannin kielelle, sanoo Yhdysvalloissa jo yli 50 vuotta asunut Kaija Kalervo. New Yorkissa asuneen suomalaisdiplomaatin perheen sisäköksi parikymppisenä saapunut Kalervo ei ole voinut olla rekisteröimättä suomalaisen luonteen peruspiirrettä.

-Kateus  toisia kohtaan on valitettavasti säilynyt näihin aikoihin asti, hän naurahtaa.

Juuri seitsemänkymppiseksi ehtinyt Kaija Kalervo on nähnyt sisältäpäin amerikansuomalaisen yhteisön New Yorkissa ja Etelä-Floridassa.

-Samanlaisia suomalaiset ovat täällä  kuin suurkaupungin alueellakin, hän toteaa. Mikseivät olisikaan, sillä kysymyksessä on useinmiten sama ryhmä ja samat henkilöt. Suuri osa Etelä-Floridan suomalaista on muuttanut tänne suurkaupungin vilinästä.

-Kun saavuin vuonna 1967 New Yorkiin, oli suomalaissiirtolaisten yhteisö iso ja elinvoimainen. Käytiin Brooklynin suomalaisissa tansseissa ja muissa tilaisuuksissa. Eikä silloin osannut pelätä. Elämä suurkaupungin pyörteissä oli ”piece of cake”. Mentiin poliisiltakin myöhään illalla kysymään, että ”millä junalla sinne Scarsdalen seudulle oikein pääsee”, kun kulku isäntäperheen kotiin ei ollut vielä oikein hahmottunut suurkaupungissa, Kaija Kalervo muistelee.

- Suositussa Little Finland-ravintolassa näin kerran komean ilmavoimien kapteenin. Tökkäsin tyttökaverini kylkeen ja sanoin, että tuossa on minun tulevana mieheni!

Kysymyksessä oli omistaja Tyyni Kalervon poika. Asiat eivät edenneet kuitenkaan kuin liukuhihnalla. Kapteeni Kaarlo Kalervo palveli vuonna 1967 Yhdysvaltain ilmavoimissa ja palveluspaikka oli Teksasissa. Vietnamin sota oli käynnissä ja maa tarvitsi miehiä rintamille.

-Minutkin ”draftattiin” opiskeluaikanani, mutta onnistuin lykkäämään armeijaan menoa niin pitkään että ehdin valmistua yliopistosta, Kaarlo Kalervo, 75, kertoo. Vuonna 1969 tuli jättimäisen pommikone B-52:n (”flying fortress”) suunnistajana toimineelle amerikansuomalaiselle komennus sotanäyttämölle. Vuosien 1969-70 aikana Kaarlo Kalervo osallistui kaikkiaan 99 pommituslennolle, joita tehtiin Vietnamia ympäröivistä maista. Hän vapautui ilmavoimista majurina ja palasi New Yorkin suomalaisyhteisön pariin.

Hänen äitinsä Tyyni Kalervo tunnettiin amerikansuomalaisyhteisön suosituimman ravintolan pitäjänä, jonka vaikutus yhteisössä ulottui lähes kaikkialle. Tyyni Kalervoa lähellä oli myös legendaarinen New Yorkin Uutiset-lehti, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi. Kalervon kustantamana syntyi vuonna 1992 julkaistu amerikansuomalaisen lehdistön historiikki ”Suomen kuva suuressa lännessä – New Yorkin Uutiset 1906-1992”.  Teoksen kirjoitti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa työskennellyt professori Esko Salminen.

New Yorkin Uutiset perustettiin vuonna 1906 ministeri Eero Erkon perustaman ”Amerikan kaikuja”-lehden jäljille hänen palattuaan maanpaosta takaisin Suomeen vuonna 1905. Sittemmin Helsingin Sanomien perustajana tunnetun Eero Erkon suvun ja Kalervojen tiet ovat usein risteytyneet vuosikymmenten aikana.

-Edesmennyt Aatos Erkko oli perheystävämme ja etenkin tyttäremme Satu tapasi hänet usein Helsingissä, jossa he asuivat saman kadun varrella, Kaija ja Kaarlo Kalervo kertovat. New Yorkin Uutiset oli vielä 1970- ja 80-luvuilla Yhdysvaltojen merkittävin amerikansuomalaislehti, mutta tilajaakanta alkoi huveta New Yorkin suomalaisten jätettyä suurkaupungin. Vuonna 1996 New Yorkin Uutiset fuusioitiin Amerikan Uutisiin.  

-Eläköitymisen myötä Broolynin suomalaisyhteisö alkoi pienentyä ja suuri osa muutti tänne Etelä-Floridan suomalaisalueelle, ahkerasti siirtolaisten parissa aina touhunnut Kaija Kalervo kertoo. Kalervot muuttivat itse Floridaan vuonna 1985, jolloin alueen suomalaisyhteisö oli voimissaan. Alueella toimi silloin – kuten tälläkin hetkellä – kaksi ”suomalaishaalia”, Suomi Talo (Finnish-American Tourist Club)  ja Kerhotalo (American-Finnish Club).

-Amerikassa suomalaiset ovat aina jakaantuneet kahteen leiriin. Suurin siirtolaisia yhdistänyt tekijä on ollut kirkko, jonne on kokoonnuttu sunnuntaisin, Kaija Kalervo sanoo. Kalervojen mielenkiinto kohdistui Lake Worthissa sijaitsevaan Kerhotaloon, josta heidät löytää touhukkaina yhä tänäkin päivänä. Yhteisöllisesti aktiivisena toimijana Kaija Kalervo eteni aina Kerhotalon puheenjohtajaksi, mitä virkaa hän hoiti kymmenisen vuotta. Hänen tarmonsa ei rajoittunut pelkästään ”haalinsa” hyväksi. 1980-luvun alkuvuosina hän oli perustamassa alueen suomalaisten suurta Finlandia Days-tapahtumaa, jota alettiin viettää Lake Worthin keskustan Bryant-puistossa. Suomalaisjuhlan ensimmäiset 15 vuotta kulkivat Kaija Kalervon komennuksessa, ja Suomen liput liehuivat komeasti subtropiikin tuulessa lähes vuosituhannen vaihteeseen asti.  

Viime vuosina Kalervojen toiminta suomalaisyhteisössä on rajoittunut talveen, sillä kesät he vietävät Kirkkonumella sijaitsevalla kesähuvilallaan.

- Seuraava sukupolvi on nyt ottanut ohjat käsiinsä, Kaija Kalervo viittaa hiljattain tapahtuneeseen puheenjohtajavaihdokseen Kerhotalolla. Parisen viikkoa sitten pidetty vuosikokous valitsi ”haalin” uudeksi vetäjäksi Suvi Mannerin, joka seuraa tehtävässä viimeiset 10 vuotta puheenjohtajan nuijaa koputellutta Kari Repoa.

-On todella nostettava hattua Kari ja Eeva Revolle  siitä urakasta, jonka he ovat Kerhotalon hyväksi tehneet, Kaija Kalervo kiittelee. Hänen mielestään tämän päivän haasteet  ovat suomalaistaloille kovat, sillä ihmisten aktiivisuus osallistua yhteistilaisuuksiin ei ole samalla tasolla kuin ennen.

-Me teemme paljon työtä saadaksemme tänne Floridaan huippuesiintyjiä ja –muusikkoja Suomesta, kun omia orkestereita ei enää ole. Mutta silti tilaisuudet eivät enää vedä kuten ennen, Kaija Kalervo ynnää. Tällä kaudella Kerhotalo on kuitenkin vetänyt pitemmän korren kuin kilpailijansa ja etenkin ”Suomi 100”-juhlan järjestelyt saivat vieraiden varauksettoman kiitoksen.

Kerhotalon vetonaula viime vuosina on ollut ”Suomi-viikko”, jota vietetään tänä vuonna 2.-11. helmikuuta. Sekä avajais- että päättäjäistansseissa esiintyvat suomalaiset huippuorkesterit. Jos vähänkin tanssijalka vipattaa, kannattaa mennä kuuntelemaan ja pitämään hauskaa!

Teksti ja kuva:

Mikko Koskinen

Lake Worth, FL