Amerikan Uutiset - Uutisarkisto

Lämpötilat Suomessa olivat ihan Floridan luokkaa, vain ilman kosteus oli matalampi. Mökillä, jonka olemme useina vuosina suurperheemme käyttöön vuokranneet oli  ilmalämpöpumppu, laite, joka tarpeen mukaan joko viilentää tai lämmittää huoneilman. Vaikea olisi kuvitella kymmenen ihmisen nukkuvan yläkerran huoneissa, ellei ilmaa olisi saanut viilennetyksi mitenkään. Nyt nukuimme kuin murmelit kolossaan ja heräsimme aamulla virkeinä päivän seikkailuihin.

Ja seikkailuja riitti taas tänäkin vuonna. Jos loma-ajaksi varaa reilun kuukauden mittaisen jakson, voi olla varma, että aika loppuu kesken. Ei ehdi tavata kaikkia niitä ihmisiä, jotka olisi halunnut tavata eikä käydä kaikissa niissä paikoissa, joissa mielenkiintoisia asioita tapahtuu loman aikana. Tärkeintä meille kuitenkin oli nähdä lapset ja heidän perheensä. Lapsenlapset olivat kaikki vuoden aikana kasvaneet, venyneet pituutta ja hankkineet uusia taitoja ja harrastuksia. Nuorimman, kolmivuotiaan neidin sanavarasto ei lakkaa Mummoa ihmetyttämästä.

Tämä pikkuneiti oli vain parin viikon ikäinen kun ensi kerran menimme koko suvun voimin kesänviettoon tälle mökille, joten hänelle edelleen kaikki on uutta ja ihmeellistä ja sen hän kyllä ilmaiseekin. Pihan puillalämpiävän saunan varusteisiin kuuluu puinen kauha, joka on aika erilainen kuin mitä kaupoista löytyy. Niinpä Elsa, 3 v. totesi iltapesulta tultuaan, että saunassa oli ’järkyttävän pieni’ kauha! Elsa ei ainoastaan ilmaise asioita sanoin vaan repertuaariin kuuluu eleet ja ilmeet, jotka yhdistettynä sanalliseen ilmaisuun ovat kokonaisuutena varsin humoristinen yhdistelmä.

Iloisen tapaamisen koinTampereella, kun lauluyhtye, johon minäkin aikoinani kuuluin, oli päättänyt kokoontua vuosien tauon jälkeen. Mutta yllättävin tapaaminen sattui Raisiossa. Olin ostoksilla siskoni ja hänen miehensä kanssa kauppakeskus Myllyssä, kun näin tutun hahmon: kouluaikainen tyttöystäväni sieltä tulee pahaa aavistamatta ja kävelee suoraan kohti! Ei voi olla totta! Olin samana aamuna lähettänyt hänelle viestin ja toivottanut hyvää syntymäpäivää, joka sattui olemaan juuri se kyseinen lauantai, heinäkuun 21. Kai siinä kiljahdeltiin ilosta, ohikulkijat hymyilivät ja ainakin yksi naisihminen jäi katsomaan meitä hymyssä suin kun siinä halailimme ja toistelimme ’ei voi olla totta’.

Ystäväni Hannele oli lähtenyt hakemaan kaupasta sitä samaa kapinetta, mitä puoli Suomea etsi eli tuuletinta. Niitä ei mistään kaupasta löytynyt, kaikki on loppuunmyyty, kun kukaan Suomessa ei ollut osannut tämmöiseen hellekauteen varautua. Siskoni ehdotti, että heiltä liikenisi yksi tuuletin lainaksi siksi aikaa, kun kauppaan tulee uusi erä, joten lähdetäänpä sitä heiltä hakemaan. Sisko tarjosi myös kahvit koko sakille, kun sattui olemaan myös armaan siippani Vaarin syntymäpäivä, asia jonka sisko ystävällisesti oli ottanut huomioon. Eipä siinä muuta kuin kakkukahville ja muistelemaan ja ihmettelemään elämän merkillisyyttä. Ja muistelemista riittää, kun elämää on takanapäin huomattavasti enemmän kuin edessäpäin on odotettavissa.

Teksti: Pirjo-Leena Koskinen

Kuvat: Mikko Koskinen