Amerikan Uutiset - Uutisarkisto
Yhdysvallat on aina ymmärtänyt Suomen aseman
-45 vuotta kestäneen kylmän sodan aikana (1945-1990) Yhdysvaltojen tavoitteena oli tukea Suomen pyrkimyksiä pysyä itsenäisenä ja puolueettomana maana, kiteytti ex-diplomaatti, James Ford Cooper FinnFest 2019-tapahtumassa pitämässään esitelmässä. Aihe liittyi Suomen ja Yhdysvaltojen sata vuotta kestäneisiin diplomaattisiin suhteisiin, joita juhlitaan parhaillaan sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.
James Cooper, 84, vietti Suomessa kahden eri komennuksen aikana kaikkiaan lähes yhdeksän vuotta (1975-1979 ja 1986-89). Jälkimmäisen jakson aikana hän oli Yhdysvaltain suurlähetystön kakkosmies Helsingissä.
-Hyvää huomenta kaikille ja tervetuloa kuuntelemaan esitystäni, toivotti James Cooper selkeällä suomenkielellä esityksensä aluksi. Moniko viestin ymmärsi, jäi epäselväksi sillä lähes kaikki kuulijat olivat pelkästään englanninkielisiä siirtolaisten jälkeläisiä. Hänen englanniksi pitämänsä esitelmä ei kuitenkaan jättänyt mitään epäselvää Suomen ja suomalaisten historiasta ja kehityksestä omaksi kansakunnakseen viimeisen tuhannen vuoden aikana.
-Suomalaisilla on aina ollut oma kielensä, mikä on erottanut heidät muista kansoista, Cooper totesi. Hänen mukaansa metsissä asuneiden suomalaisten yhteenkuuluvaisuuden tunne on ollut erittäin voimakas aina näihin päiviin asti.
-Suomalaiset säilyttivät identiteettinsä 600 vuotta kestäneen Ruotsin vallan alla kuin myös Venäjän suuriruhtinaskuntana (1809-1917) aina itsenäistymiseensä asti, James Cooper valotti Suomen historiaa. Luennoitsija kävi seikkaperäisesti läpi suomalaisten vaikeat ajat venäläishallinnon viimeisinä vuosina 1900-luvun alkupuolella, maan itsenäistymisprosessin sekä katkeran sisällissodan vuonna 1918.
-Suomalaisille oli katkeraa aikaa kun veli taisteli veljeä vastaan. Suomen sisällissota ja eritoten sen jälkiselvittely oli historiallisesti raakaa aikaa, jolloin tuhansia ihmisiä teloitettiin vankileireillä, Cooper selvitti. Toinen kriisi kohtasi Suomea kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun 30. päivinä 1939. Luennoitsija totesi Neuvostoliiton luulleen valloittavansa maan parissa viikossa, mutta toisin kävi. Suomalaiset pystyivät puolustamaan maataan. Tehdyn välirauhan jälkeen Saksa lähetti joukkojaan taistelemaan suomalaisten rinnalla kun jatkosota alkoi vuonna 1941.
-Suomi ja Saksa eivät olleet kumppaneita eivätkä samassa liitossa. Maita yhdisti se, että niillä oli yhteinen vihollinen, James Cooper korosti. Kun Pariisissa allekirjoitettiin rauhansopimus 10. helmikuuta 1947, ei Yhdysvallat ollut allekirjoittamassa sitä koska ei koskaan ollut julistanut sotaa Suomea vastaan.
-Olimme ymmärtäneet Suomen aseman. Neuvostoliiton hyökätessä maa puolusti vaikeassa tilanteessa vain itseään, James Cooper totesi. Kun Toinen maailmansota oli ohi ja Eurooppa jaettu idän ja lännen kesken, alkoi kansainvälinen ilmapiiri kiristyä ja kylmä sota syttyi.
-Yhdysvallat on aina ymmärtänyt Suomen aseman maailmankartalla. Kun Suomi teki Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen, ymmärsimme asian taustan. Presidentit J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen loivat taitavasti ulkopoliitikan, millä tasapaino idän ja lännen välillä pystyttiin säilyttämään, James Cooper analysoi.
Venäläisvastaisuutta eli ”ryssävihaa” hän kertoi kuitenkin havainneensa suomalaisissa kummankin Suomen-komennuksensa aikana.
-Muistan kun lähdimme suomalaisten ystävieni kanssa hirvimetsälle Lappeenrannan lähistöllä vuonna 1978. Heistä monet olivat sotaveteraaneja, ja minusta vaikutti siltä, että he halusivat hirvimetsällä palauttaa sotamuistot mieliinsä saalista etsiessään, Cooper muistelee. Hänen mielestään Kekkosen presidenttikausi (1956-82) oli Suomelle merkittävää aikaa Neuvostoliiton kyljessä. Luennoitsijan mukaan Kekkonen muun muassa vaati Suomea liittymään Euroopan eri organisaatioihin.
-Suurlähetystössä seurasimme tietysti, kuinka Neuvostoliitto monin tavoin pyrki sekaantumaan Suomen politiikkaan ja pyrki ohjailemaan esimerkiksi ministerinimityksiä. Esimerkiksi Karl-Erik Fagerholmin nimittäminen pääministeriksi Kekkosen aikana estettiin, sillä Neuvostoliitto ja maan kommunistit vihasivat suosittua sosiaalidemokraattipoliitikkoa, James Cooper selvitti.
-Kekkosen valtakaudella Suomessa oli imago-ongelma, sillä Neuvostoliiton arvostelua alettiin välttää julkisuudessa. Maassa sitä kutsuttiin ”suomettumiseksi”, esitelmöitsijä sanoi.
Yhdysvaltain ja Suomen suhteita kylmän sodan aikana kokenut diplomaatti kuvaa hyviksi ja lämpimiksi.
-Yhdysvallat on aina ymmärtänyt Suomen aseman ja pyrkinyt tukemaan sitä puolueettomana ja riippumattomana valtiona. Pääkaupunki Helsinki onkin toiminut usein merkittävänä suurvaltajohtajien kokouspaikkana, James Cooper totesi.
Tämän päivän Suomen sotilaspoliittisista kysymyksistä James Cooper mainitsi Yhdysvaltain ja Suomen keskinäiset sopimukset sekä yhteiset sotaharjoitukset Ruotsi mukaan lukien. Aika-ajoin Suomessa päätään nostavaan Nato-kysymykseen James Ford Cooperilla oli selkä kanta:
-Nykyinen tilanne on Suomen kannalta hyvä, hän vastasi Amerikan Uutisten esittämään kysymykseen.
Teksti ja kuvat:
Mikko Koskinen
Farmington Hills, MI