Amerikan Uutiset - Uutisarkisto
Suomi-Seura uusiutuu ajan mukana
-Yhdistyksemme tavoitteista on tällä hetkellä tärkein saada ulkosuomalaisparlamentille vakaampi asema ja rahoitus jatkuvuuden varmistamiseksi, sanoo Suomi-Seuraan puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen. Detroitin FinnFest 2019-juhlaan tervehdyksen tuonut Aaltonen otti ulkosuomalaisyhdistyksen puheenjohtajuuden vastaan viime huhtikuussa pitkäaikaisen puheenjohtajan Jarmo Virmavirran luovuttua tehtävästä.
-Kolme vuotta varapuheenjohtajana teki yhdistyksen toiminnan tutuksi. Kun Jarmo ilmoitti halustaan väistyä paikalta, hän pyysi minua jatkamaan. En oikeastaan voinut kieltäytyä tehtävästä, vaikka osalleni on kertynyt runsaasti muitakin luottamustehtäviä, viisinkertainen kansanedustajaveteraani Markus Aaltonen (dem) kertoi Amerikan Uutisille. Ulkomailla asuville suomalaisille jo 92-vuotias Suomi-Seura on kulttuurillinen henkireikä ja ajankohtainen ikkuna koti-Suomeen, joka muuttuu ja kehittyy ajan mukana. Sitä Suomea, josta esimerkiksi puoli vuosisataa sitten Suomesta Amerikkaan muuttaneet elävästi muistavat, ei enää ole olemassa.
Suomi-Seuran kaksi merkittävintä saavutusta toistaiseksi ovat olleet kaksoiskansalaisuus ja kirjeäänestys, joka ensi kertaa oli käytössä tämän vuoden edustakuntavaaleissa. Kirjeitse tapahtuva äänestäminen lisäsi heti merkittävästi ulkosuomalaisten äänestysintoa, sillä runsaat 16 500 ääntä saapui kirjekuoressa ulkomailta.
-Ulkosuomalaisparlamentin tärkein tehtävä on kerätä ulkosuomalaisten toiveet, kartoittaa heidän tarpeensa sekä toimia siltana heidän ja Suomen valtiovallan välillä, Aaltonen toteaa. Hänen mukaansa yhdistyksen tulee myös toimia yksittäisten ulkosuomalaisten palveluorganisaationa, mutta myös ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Seuraava parlamentin istunto pidetään kesäkuussa 2020 Helsingissä. Aaltonen viittaa myös Suomi-Seuran pitkään historiaan, jonka aikana yhdistys on aina pystynyt uusiutumaan ajan hengen ja vaatimusten mukana.
- Tämän päivän suomiseuralaiset poikkeavat monella tapaa entisaikojen siirtolaisista. Nykyään liikutaan paikasta toiseen, maasta toiseen aivan toisella tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä, hän sanoo. Siksi Suomi-Seura kehittää jatkuvasti toimintaansa ja palveluitaan ulkosuomalaisten asiantuntijajärjestönä.
-Vaikka yhteydenpito Suomeen on tänään paljon helpompaa kuin takavuosina, tarvitaan silti väyliä, kokemusta ja asiantuntemusta, puheenjohtaja toteaa. Tulevaisuuden tärkeät tehtävät liittyvät myös sosiaali- ja eläkekysymyksiin, sillä ulkosuomalaiset saattavat työuransa aikana asua useissakin maissa ja tehdä työtä eri työnantajille. Voimistaakseen yhdistyksen toimintaa tuore puheenjohtaja peräänkuuluttaa uusien jäsenten hankintaa eri puolilla maailmaa. Sisäministeriön tilaston mukaan ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista.
Kaikkiaan ulkomailla asuu 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista, joista suurin osa asuu Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Ministeriön määritelmän mukaan ulkosuomalainen on Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva henkilö.
Pitkään Suomen politiikassa vaikuttaneella Markus Aaltosella on näkemystä valtakunnan politiikkaan, mikä varmasti edesauttaa Suomi-Seuran ja samalla ulkosuomalaisten pyrkimyksiä asemansa ja suhteidensa ylläpitämiseen kulloinkin istuvaan hallitukseen. Tultuaan valituksi ensi kertaa kansaedustajaksi vuonna 1975 Aaltonen toimi eduskunnassa 20 vuoden ajan. Vuosina 1987-91 ja 1996-1999 Aaltonen toimi ulkoministeriötä valvovan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana, joten esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen diplomaattiset suhteet kuuluivat hänen toimialaansa.
Tampereen Yliopistossa yhteiskuntatieteitä opiskellut Markus Aaltonen valmistui taloustieteiden maisteriksi 1973. Eduskuntatyön jätettyään hän on työskennellyt useiden yhtiöiden ja yhdistysten hallituksissa, sekä vapaana tietokirjailijana. Hänen kynästään on toistaiseksi syntynyt yhdeksän kirjaa, ja mieli askaroi jo parin uuden kirjaprojektin kimpussa.
-Täytyisi jostain vain löytyä aikaa kirjoittamiseen, hän naurahtaa useiden luottamustehtäviensä puristuksessa. Hänen merkittävin postinsa tällä hetkellä lienee suuren Osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtajuus, mutta Aaltosen nimi löytyy myös yli 500-jäsenisen Veteraanikansanedustajat ry:n hallituksen pöytäkirjoista puheenjohtajan kohdalta. Hänen rakkautensa vanhaan seinäjokelaiseen oppikouluunsa, entiseen Sortavalan lyseoon, on myös säilynyt.
-Sortavalan lyseo muutti aikoinaan sodan jaloista Seinäjoelle. Perustimme perinneyhdistyksen, joka vaalii Seinäjoen lyseon, mutta myös Sortavalan lyseon perinteitä. Nykyisin Sortavalalla menee kohtalaisen hyvin ja esimerkiksi tiestöä Venäjän Karjalassa on kunnostettu viime vuosina todella paljon, kouluyhdistystä vetävä Aaltonen kertoo.
Amerikansuomalaisuus on Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta kotoisin olevalle Markus Aaltoselle tuttua jo vuosikymmenten takaa, sillä useat tutut ja sukulaiset ovat aikoinaan matkanneet alueelta Amerikan ihmeiden pariin.
-Kirjoitin kirjankin erään Amerikkaan muuttaneen jurvalaismiehen siirtolaishistoriasta, Aaltonen paljastaa. Kysymyksessä on 2002 julkaistu teos ”Ameriikan Antti”, joka kertoo Jurvasta 1950-luvun alussa maailmalle lähteneen Antti Kankaan tarinan. Valtiopäiväneuvos matkusti pariinkin otteeseen Illinoisin suomalaiskaupunkiin Waukeganiin haastattelemaan tuolloin 70-vuotiasta Kangasta, joka oli elämänsä aikana onnistunut luomaan miljoonaomaisuuden rakennusalalla. Lähes täysin koulua käymättömän Kankaan elämänohje menestykselle kuuluikin: ”Ei jokahisen tarvitte tryykätä yliopistoohin”.
Teksti ja kuva:
Mikko Koskinen
Detroit, MI