Amerikan Uutiset - Uutisarkisto
”Rottien pyhimys” avaa ikkunan 1500-luvun Hämeeseen
Anneli Kannon välistä kevyelläkin otteella kirjoittama fiktiivinen historiaromaani ”Rottien pyhimys” (Gummerus 2022) ei jätä lukijaansa kylmäksi. Huolimatta siitä, että teoksen päähenkilöt – kirkon isät ja kirkkoa koristelemaan ulkomailta saapuneet maalarit - saavat kamalan ”ilmaruupan” ja ”vilutaudin” tarpoessaan luihin ja ytimiin pureutuvassa tuulessa ja räntäsateessa kun he kantavat pyhää ristiä Tyrväntöön naapurikuntalaisen ihmeteltäväksi.
Parisenkymmentä kilometriä pohjoiseen Hämeenlinnassa sijaitseva Hattulan Pyhän Ristin Kirkko on tänä kesänä ollut jälleen ihmisten ihmeteltävänä. Lähes kaksisataa al secco –menetelmällä maalattua aihetta raamatun tapahtumista täyttää kirkon sisäseinät kokonaan. ”Rottien Pyhimyksessä” maalaritaitelijat tulevat ruotsinmaalta, mutta varsinainen taituri löytyykin yllättäen omalta paikkakunnalta. Vaiherikkaan tarinansa ohessa Anneli Kanto valottaa Hämeen keskiaikaista yhteiskuntaa, sen arkielämää, ajattelutapoja ja kieltä värikkäällä tavalla. Muun muassa tuon ajan kirosanat esiintyvät tekstissä kansan – ja kirkonmiestenkin kielenkäytössä- mehevästi ja tilanteisiin nasevasti osuen.
1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku oli Hämeen linnan loiston aikaa, jolloin linnaa hallitsi Tott-suku. Lähiseudulle rakennettiin useita kirkkoja, mutta ensimmäisenä valmistunut Hattulan Pyhän Ristin Kirkko sai kunnian toimia Hämeen keskuskirkkona. Vuosina 1472-1490 rakennettu Hattulan kirkko kuului keskiajalla myös eurooppalaisten pyhiinvaellusmatkojen listalle. Kerrottiin, että kirkon ristin säsällä kaivetussa lokerossaoli kappale Jeesuksen kantamasta rististä. Myös kirkon hämmästyttävät sisämaalaukset kiinnostivat suuresti pyhiinvaeltajia. Historioitsijoiden mukaan valtavan taidetyön kustansi Hämeen linnan hallitsija Åke Tott ja hänen vaimonsa Märta Bengtsdotter Ulv. Tädiltään virkansa perinyt Tott oli koko Itämaan (Suomen) sotilasjohtaja, jonka tanskalaiset mestasivat vuonna 1520 voitettuaan sodan Ruotsia vastaan.
Historioitsijoita on askarruttanut, keitä todellisuudessa olivat taideteosten tekijät ja mistä he tulivat? Asetelma on kirjalijalle herkullinen. Anneli Kanto on kaikesta päätellen perehtynyt aiheeseen perinpohjin, ja viittaukset Hämeen keskiaikaiseen elämänmenoon ja henkilöihin pitävät yhtä historiantutkimuksen kanssa. Myös luokkayhteiskunnan ristiriidat ja kirkon suhde rahvaaseen saavat osuutensa kirjan sivuilla. Herkullisia hahmoja ovat muun muassa Ruotsissa pappisopin saanut Mulli-Pekka (Pekka Härkäpää), joka kotiseudulleen palatessaan muuttaa nimensä muotoon Petrus Herckepaeus sekä maalarit, mestari Martinus ja hänen oppi-isänsä Andreas Pictor. Varsinainen maalarivirtuoosi löytyy kuitenkin Hattulan oman väen keskuudesta.
Itse Hattulan seurakunta on huomattavasti vanhempi kuin sen kirkko. Seurakunnan perustamisajankohtana pidetään 1200-luvun alkupuolta, jolloin Birger Jaarli teki ristiretkiä Suomeen. Ensimmäiset aika-asiakirjamaininnat ovat kuitenkin vasta vuodelta 1318. Rakennushistoriotsijoiden mukaan ensimmäinen puukirkko olisi rakennettu pian seurakunnan perustamisen jälkeen ennen 1200-luvun puoliväliä. Tästä on kuitenkin ensimmäinen tieto vuodelta 1398, jolloin puukirkko sai runsaat aneoikeudet. Kirkon syrjäistä sijaintia on nykyisin selitetty seudun suotuisalla pienilmastolla, minkä takia alueella on ollut kiinteää asutusta jo rautakaudella.
Turun tuomiokirkon ohella Hattulan Pyhän Ristin Kirkko on ainoa tiilirakenteiseksi suunniteltu ja muurattu täysgoottilainen keskiaikainen kirkko Suomessa. Kirkon rakennustapa ja materiaalit ovat yhdenmukaiset Hämeen linnan kanssa. Kirkkosalin seiniä koristaa lukuisat Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät kalkkimaalaukset 1510-luvulta. Maalaukset, joita on 180-193 laskutavasta riippuen, kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Niiden joukosta löytyy myös projektin rahoittajasuvun Tottin kolme sukuvaakunaa.
Kirkon holvissa keskeisellä paikalla on kuvattu Pyhän Ristin legenda. Lisäksi kirkossa on Liedon mestarin -koulukunnan puuveistoksia. Kirkon vanhempi saarnastuoli vuodelta 1550 on vanhimpia reformaation jälkeisiä saarnastuoleja Pohjoismaissa ja vanhin Suomessa. ”Rottien kuningas” –teoksen ansiosta Hattulan kirkosta on tullut tänä kesänä myös suosittu turistikohde. Kirkko on käytössä kesäaikaan, sillä kirkossa ei koskaan ole ollut lämmitystä. Seurakunnan pääjumalanpalvelus vietetään siellä juhannuksesta elokuun loppuun. Hattulan seurakunnassa on kuitenkin tapana järjestää kirkossa kylmään vuodenaikaan "Hyvän Tuomaan lyhtykirkko" joulukuun 21. päivän iltana sekä messu pääsiäisyönä.
Teksti ja kuvat:
Mikko Koskinen
Hattula, Suomi