Amerikansuomalaisten sanomalehti jo vuodesta 1932 - Amerikan Uutiset

keskiviikko 07-joulukuu-2022

Ympäri maailmaa lähetystyötä tehneet Marjaana ja Markus Korhonen ovat pysähtyneet perheineen nyt Kotikirkon palvelukseen Lake Worthiin.
Amerikansuomalaisten kirkollinen toiminta Palm Beachin piirikunnassa on elpymässä pahimman korona-aallon mentyä ohitse. Yhtenä merkkinä siitä on helluntaiseurakuntaan kuuluvan Kotikirkon aktivoituminen ja uuden suomalaispastorin palkkaaminen. Kuukausi sitten uutena pastorina aloitti pääkaupunkiseudulta saapunut Markus Korhonen, 45.
-Ensimmäisen kerran kävin tällä alueella 16-vuotiaana (1994) ja ihastuin jo silloin alueeseen ja sen ihmisiin, Markus Korhonen kertoo.  

Vuonna 1955 valmistunut "iso haali" on toiminut suurten suomalaisjuhlien pitopaikkana vuosikymmenten ajan. Kiinteistön omistaja American Finnish Club - alunperin Finnish Workers Educational Club - perustettiin vuonna 1944.

Toinen Floridan suomalaisen kulttuurin tyyssijoista on tulossa tiensä päähän, kun Kerhotalo ilmoitti pistävänsä ovet pysyvästi lukkoon. Huhuja paikkakunnalla Kerhotalon kiinteistön myynnistä on liikkunut viime keväästä lähtien. Nyt Kerhotalon omistajataho American Finnish Club, Inc. vahvistaa asian.

-Taloudellinen tilanteemme on tällä hetkellä hyvä ja voimme rauhassa etsiä kiinteistöllemme sopivan ostajan, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Kalervo.

1950-luvun puolivälissä nykymuotoonsa rakennettu Kerhotalo on viime vuosina toiminut jäsenistönsä ja useiden muiden suomalaisyhdistysten kokouspaikkana. Suurin vuositapahtuma on ollut Suomi-viikko, joka on kerännyt tuhansia kävijöitä ja nimekkäitä esiintyjiä kotimaasta. Koronapandemian iskettyä myös Kerhotalo joutui sulkemaan ovensa kokoontumisrajoitusten takia. Pandemia ei kuitenkaan ole ollut ainoa syy haalin lopettamispäätökseen vaan vauhditti sitä historiallista kehityskulkua, johon siiirtolaisuuden tyrehtyminen viimeisten vuosikymmenten aikana on suomalaishaalit sysännyt.

-Me vanhat alamme olla jo siinä iässä, ettemme enää jaksa innostua vapaahtoistoiminnasta. Tämä uusi siirtolaisten jälkeläisiä edustava sukupolvi ei puolestaan koe tätä asiaa riittävän tärkeäksi. Vapaahtoistyöntekijöiden määrä ei enää riitä pyörittämään toimintaa, Kaija Kalervo toteaa.

Hattulan Pyhän Ristin Kirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla Tottin perheen hallitessa Hämeen linnaa.

Anneli Kannon välistä kevyelläkin otteella kirjoittama fiktiivinen historiaromaani ”Rottien pyhimys” (Gummerus 2022) ei jätä lukijaansa kylmäksi. Huolimatta siitä, että teoksen päähenkilöt – kirkon isät ja kirkkoa koristelemaan ulkomailta saapuneet maalarit - saavat kamalan ”ilmaruupan” ja ”vilutaudin” tarpoessaan luihin ja ytimiin pureutuvassa tuulessa ja räntäsateessa kun he kantavat pyhää ristiä Tyrväntöön naapurikuntalaisen ihmeteltäväksi.

Parisenkymmentä kilometriä pohjoiseen Hämeenlinnassa sijaitseva Hattulan Pyhän Ristin Kirkko on tänä kesänä ollut jälleen ihmisten ihmeteltävänä. Lähes kaksisataa al secco –menetelmällä maalattua aihetta raamatun tapahtumista täyttää kirkon sisäseinät kokonaan. ”Rottien Pyhimyksessä” maalaritaitelijat tulevat ruotsinmaalta, mutta varsinainen taituri löytyykin yllättäen omalta paikkakunnalta. Vaiherikkaan tarinansa ohessa Anneli Kanto valottaa Hämeen keskiaikaista yhteiskuntaa, sen arkielämää, ajattelutapoja ja kieltä värikkäällä tavalla. Muun muassa tuon ajan kirosanat esiintyvät tekstissä kansan – ja kirkonmiestenkin kielenkäytössä- mehevästi ja tilanteisiin nasevasti osuen.

Suomi Talo
All County Funeral Home and Crematory
KK Car