”Tap, what’s wrong?” Näin kysyi minulta tyttö amerikkalaisen koulun käytävällä syyskuussa 1966. Olin uusi vaihto-oppilas koulussa. ”How come, I’m just fine?”, eli miten niin, kysyin pölmistyneenä. Eihän minua mielestäni mikään vaivannut.” ”Miksi sitten et hymyile?” selvensi uusi tuttavuuteni viattomin silmin. Keskustelusta viisastuneena päätin alkaa hymyillä enemmän. Suupieleni olivat kipeät seuraavat pari viikkoa.

 Tapahtuma auttoi minua ymmärtämään eroja suomalaisen ja amerikkalaisen kulttuurin välillä. Samanlaisen opetuksen sain vuotta myöhemmin: kun palasin Suomeen, ihmettelin, miksi ihmiset vaikuttavat niin tympeän vakavilta. Olin vuoden aikana omaksunut amerikkalaisen positiivisuutta heijastavan kehonkielen, johon kuului hymyileminen vieraille.

 YK:n laaja tutkimus nimesi hiljan Suomen maailman onnellisemmaksi maaksi. USA oli sijalla 19 ja sen sijoitus heikkeni. Tutkimus johti laajaan kommentointiin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Eiväthän suomalaiset vaikuta lainkaan onnellisilta, tuskin hymyilevätkään, totesivat monet kommentaattorit. Amerikkalaisten ihmetys varmaankin osin johtui siitä, että juuri kansalaisten onnellisuus asetettiin päämääräksi jo maan itsenäisyysjulistuksessa (”Life, liberty and pursuit of happiness”).

Suomeen palaava fysioterapeutti Sarai Paavolan, 29, tunteikkaita läksiäisiä vietettiin St.Andrew`sin luterilaiskirkolla kaksikielisen sunnuntaijumalanpalveluksen ja kirkkoaterian merkeissä. Vancouverissa Kanadassa ja Lake Worthissa Floridassa vapaaehtoistyötä tehnyt Sarai palaa kotimaahan ristiriitaisin tuntein. Yhdysvaltojen ja Suomen yhteiskunnalliset erot ovat näyttäytyneet hänelle monilla elämänaloilla.

-Suomea ja Yhdysvaltoja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Se mikä toimii siellä, ei toimi täällä. Ja toisinpäin, hän sanoo. Yksi viesti hänellä on kuitenkin vietävänä kotimaahan.

-Toivon, että suomalaiset nuoret ymmärtäisivät arvostaa riittävästi mahdollisuuttaan vapaaseen yliopisto-opiskeluun, Sarai Paavola kiteyttää.

 

80 vuotta tammikuun viimeisenä päivänä täyttänyt Eino Grön piipahti toiselle kotipaikkakunnalleen Etelä-Floridaan vilkkaan juhlakonserttikiertueen jälkeen. Hän antoi kymmenen konserttia täysille juhlasaleille eri puolilla Suomea helmi-maaliskuussa. Floridan kolmeviikkoinen loma tuli hyvään tarpeeseen.  

-Juhlakiertue on onnistunut erinomaisesti. Ääni kestää yllättävän hyvin, vaikka olen esittänyt jokaisessa konsertissa parisenkymmentä kappaletta. Repertuaari oli monipuolinen ja sisälsi joitakin tosi vaikeitakin kappaleita, Grön kertoi palmujen katveessa suosikkiharrastuksensa golfin yhteydessä. Jokainen tilaisuus veti yli tuhat kuulijaa, mistä laulutaiteilija oli erityisen otettu. Vuonna 1957 ensi kerran suomalaisten sydämiin laulaneen Grönin vastaantto kuulijakunnassa oli lämmin, mutta ihmetystäkin miehen kunto herätti konserttiyleiössä.

-Kuulin joidenkin hämmästyneiden kuulijoiden jopa kommentoineen että ”ei kai se enää itse laula”, Eino kertoi hymynkare suupielessään.

Eino Grönin 80-vuotisjuhlakiertue ulottuu kaikkiin Suomen suurimpiin kaupunkeihin Helsingistä Ouluun, joissa isäntinä toimivat maan hienoimmat konserttisalit ja estradit.